torstai, 8. elokuu 2013

Rakkautta ensisilmäyksellä

Niin klisee, mutta totta se on.

2008 Tapaninpäivä
Olimme vanhemipieni kanssa koiramme LuMe (LuolaMetsästys) kokeissa, missä meidän koira pelasi hyvin ja sai hyvän tuloksen työskentelystään. Hän oli silloin myös paikalla, kaveriporukassa. Itse en muistanut häntä, mutta hän kiinnitti huomionsa minuun. Emme tunteneet ennestään ja jälkeenpäin hän kertoi minulle kuinka olisi halunnut tulla juttelemaan minulle, mutta ei ujoudeltaan uskaltanut. Hänen kaverinsa kertoivat myös jälkeenpäin kuinka oli nuorta miestä harmittanut uskaltamattomuutensa.

2009 Kevät
Tylsistyneenä selaan IRC-Galleriaa ja yhteisöjä ja jostain syystä päädyin sivulle jossa oli kuva luolametsästyksestä. Lapiolla oli kaivettu iso reikä maahan ja mies oli pää edellä reiässä niin että miehestä näkyivät vain saappaat. Kommentoin kuvaan "On poijat saanu vähän kaivaa" tai jotain sinne päin. Tuolloin kuvan omistaja, Hän, tiesi välittömästi että oli jälleen löytänyt minut. Viestittelimme koko kevään ajan satunnaisesti silloin tällöin, mutta emme tavanneet vaikka naapurikunnissa asuttiinkin.

Touko-Kesäkuu 2009
Toukokuun lopulla putosin pahoin hevosen selästä ja koulun tarjoama työssäoppiminen jäi kesken. Edessä 3 kk sairaloma kotona ja mikä pahinta 18 vuotis synttärit olisivat kahden viikon päästä. Mikäs siinä kaikki täysi ikäiset koulukaverit tekivät työssäoppimistaan ulkomailla, ainoa Suomessa oleva luokkalainen oli ala-ikäinen ja paras ystäväni ala- ja yläaste ajoilta joutui olemaan yövuorossa. Mitä tein minä ? Latoin Hänelle, jonka kanssa olin muutamia kertoja viestitellyt kevään aikana, viestin: "Teetkö mitä keskiviikkona? Täytän 18 ja olisin baariseuraa vailla?" Monesti olen jälkeenpäin ihmetellyt miksi tein näin. Ei minulla ole tapana laitella treffikutsuja puolituntemattomille. Ja lupasin vielä että Hän saa tulla kaverinsa kanssa jos ei yksin halua lähteä. Hän lupasi tulla.

10.6.2009
Synttärit aloitettiin vanhempieni luona. Äiti ja isä oli laittanut uunilohta + muutenkin älyttömän hyvää ruokaa sekä pihasauna oli lämpiämässä. Paras kaverini tuli syömään ja saunomaan kanssamme ennen hänen yövuoroaan. Lisäksi minua 7 kk vanhempi tätini pääsi mukaan juhlimaan synttäreitäni. Sitten pihaan tuli auto. Hän tuli kaverinsa kanssa ja olin jo heti alusta asti ihan myyty. En muistanut nähneeni häntä silloin Tapaninpäivänä enkä ollut nähnyt hänestä myöskään niin selkeitä kuvia että olisin tiennyt ennestään minkä näköinen hän on. Komea. Hyvin komea ja olin onnellinen. Syötiin. Miehet kävi saunassa jonka jälkeen minä menin kaverini kanssa. Saunassa sanoin lapsuudenystävälleni että hän se on, tätä minä olen etsinyt ja jos tämä ei onnistu niin sit ei mikään. Äiti oli meille kuskina ja vei baariin. Siitä huolimatta että oli keskiviikko niin baari oli ihan tyhjä ja pelattiin henkilökunnan kanssa guitarheroa. Illan aikana tehtiin kovasti tuttavuutta Hänen ja hänen ystävänsä kanssa. Mukava rauhallinen ilta. Baarista kävelimme ABC:lle syömään mistä äiti kävi hakemassa kotiin. Yötä jatkettiin vielä pihasaunan kammarissa kuunnellen radiota ja jutellen kaikenlaista. Yöksi päädyin nukkumaan hänen kainaloon saunan parvelle. Se tuntui niin kovin turvalliselle paikalle. Yö meni, aamu tuli käytiin lähilammella uimassa ja sitten heidän piti lähteä. Leijailin. Olin omissa pilvilinnoissa koko loppuviikon. Kun hän oli kotimatkalla niin sovittiin jo uudesta tapaamisesta. Pian.

Ei ollut kysymyksiä siitä ollaanko vai eikö olla. Oltiin heti ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sen jälkeen tunne on vain molemmilla kasvanut. Vuoden päästä "ensitapaamisestamme" Juhannuksena menimme kihloihin. Heti kun koulu loppui niin etsimme yhteisen vuokra-asunnon ja nyt vuosi sitten (siis elokuussa 2012) ostimme omakotitalon kylämme keskustasta. Ja nyt perheemme on kasvamassa, vaikkei se vielä päällepäin näy.

torstai, 8. elokuu 2013

Itsensäpaljastus

Kuka minä siis olen? 22 vuotias nuori nainen. 178 senttiä pitkä, paino jotakuinkin 60kg. Hiukset on omat, en ole niitä värjännyt kohta kahteen vuoteen. Yleisilmeeltä voisin sanoa itseäni iloiseksi.

Valmistuin hevosen hoitajaksi 2010 joulukuussa, mutta työ jota nyt teen on kaukana koulutuksestani. Olen töissä metallialan yrityksessä toimistotyöntekijänä, siivoojana, lähetysten pakkaajana ja trukkikuskina. Valmistumiseni jälkeen olin yhden kesän töissä kauppa-autokuskina.

Palaan hetkeksi takaisin koulutukseeni. Aloitin opiskeluni ratsastuksenohjaajana, mutta putosin pahoin toisen opiskeluvuoden alussa eikä sitten rahkeet riittänyt silloisiin loppukokeisiin 3 kk hevosettoman toipumisajan jälkeen. Harmittaa ... Mutta toisaalta jos näin ei olisi käynyt en luultavasti olisi tutustunut nykyiseen mieheeni. Olemme olleet yhdessä neljä vuotta joista kolme olemme olleet kihloissa.

Tuosta tapaamisesta taidan kirjoittaa ihan oma jutun...

keskiviikko, 7. elokuu 2013

Kaiken alku ja juuri

Hei Päiväkirja!

Voin kertoa jo suoraan etten ole päiväkirja / kalenteri ihmisiä en sitten ollenkaan. Aloitan kirjoitamisen aina innolla ja parhaimmillaan innostusta riittää vuoden ja siihen se sit taas jää...

Miksi aloitin kirjoittamaan blogia? Koska päässä on ihan liikaa asioita enkä jaksa olla aina muita vaivaamassa jonniinjoutavilla jorinoilla.

Elämän tilanne nyt:
Työ, omakotitalo, avomies, kaksi koiraa, harrastuksina liikunta, hevoset ja valokuvaus.

Onnellinen, kyllä olen tällä hetkellä. Joskin hyvn väsynyt, mutta siihenkin on syy: Nimittäin mahassa yhdeksättä viikkoa kasvava esikoinen *sydän*

Syntisesti kirjoitan nyt työpaikalla vaikka motivaation pitäisi olla kiinni täällä... työssä.

 

Yritän palata seuraasi mahdollisimman pian!

Sinun Mewwi